Hannele Suortti: Idän diasporajuutalaistyön muurinvartijakirje 11.9.2019

”He määräsivät hänelle päivän, ja silloin heitä tuli vielä useampia hänen luokseen majapaikkaan. Aamuvarhaisesta iltamyöhään hän selitti heille Kirjoituksia, alkaen Mooseksen laista ja profeetoista, ja todisti Jumalan valtakunnasta yrittäen saada heidät vakuuttumaan Jeesuksesta. Se, mitä sanottiin, sai toiset vakuuttuneiksi, mutta toiset eivät uskoneet.” Ap. teot 28:23,24.

RAKKAAT ESIRUKOILIJAT!

Paavalin suuri haave päästä Roomaan oli toteutunut. Siellä hän nyt oli, tosin kahleissa vartioituna. Hänen elämäänsä kuitenkin helpotti suuresti se, että hän sai asua omassa vuokra-asunnossaan ja ottaa vastaan vapaasti ihmisiä koko tämän kaksivuotisen oikeudenkäynnin odotusaikansa.

Pian Roomaan tulonsa jälkeen Paavali kutsui luoksensa juutalaisten johtomiehiä, joille hän kertoi olevansa kahleissa ”Israelin toivon”, Jeshuaan tähden. Nämä johtomiehet olivat tietoisia Paavalin edustamasta ”lahkosta” sen verran, että tiesivät sitä kaikkialla vastustettavan. He olivat kuitenkin halukkaita kuulemaan lisää Paavalilta itseltään, mistä oikein on kyse.

Käyttämieni messiaanisten venäjänkielisten lähteitten mukaan tuona määrättynä päivänä paikalle tuli hyvin suuri joukko juutalaisten johtomiehiä. Paavali ei heidän edessään muuttanut kaikkialla käyttämäänsä metodia: Hän halusi vakuuttaa kuulijansa Jeesuksesta Kirjoitusten, Mooseksen ja profeettojen kautta. Jakeen 24 mukaan Paavalin saarnan tulokset oli ainutlaatuiset: Tuona yhtenä päivänä Roomassa asuvan juutalaisyhteisön johtomiehistä tuli uskoon Jeshuaan suuri määrä, jopa puolet paikallaolevista, tai ainakin hyvin huomattava osa heistä.

Koska nämä uskoon Jeshuaan tulleet olivat juutalaisten johtomiehiä, voidaan epäilemättä tehdä johtopäätös, että palattuaan omiin synagogiinsa, he alkoivat itse julistaa evankeliumia Jeshuaasta ja näin on hyvin todennäköistä ja ymmärrettävää, että jonkun ajan kuluttua kokonaisia synagogia oli tullut messiaanisiksi, Jeshuaan uskoviksi. Tätä tukee sekin tieto, että Rooman ilmapiiri oli avoin evankeliumille ja Paavali saattoi käyttää edessä olevat kaksi Rooman vuottaan evankeliumin julistamiseen ja opettamiseen kenenkään estämättä.

Ilmapiiri on tälläkin hetkellä avoin suuressa osassa niitä maailman maita, joissa juutalaisia vielä asuu, samoin kuin juutalaisten omalla maalla, Israelissa. Antakoon Paavalin rohkea, evankeliumia missään häpeämätön ja viisas esimerkki meille tämän päivän Jeshuaan, Jeesuksen, seuraajille intoa ja periksiantamatonta näkyä viedä heille Sanoma Pelastajasta!

Rukous- ja kiitosaiheita:

  • Saan jatkuvasti edelleen kiitoksia välitettäväkseni kaikille Patmos-ystäville kesän leireistä, joille rakkaamme pääsivät niin lapsista aikuisiin ja eläkeläisiin. Orgejevin Silvia-sairaanhoitajamme lähettää aivan erityisen onnelliset kiitokset, sillä hänen oma lapsenlapsensa tuli leirillä uskoon Jeesukseen.Nyt on leiri- ja retkiohjelma käyty seurakunnissamme läpi. Tubilasten kanssa vielä jatketaan, heitä kun joutuu viemään pienissä ryhmissä, niin aikaa kuluu enemmän.
  • Kishinevistä pyydetään harrasta esirukousta Raisa-ystävän puolesta. Raisan vointi on hyvin huono, hän sairastaa syöpää ja sen mukanaan tuomia erilaisia komplikaatioita. Raisan hengellinen tilanne tarvitsee myös selkiintymistä, hän tunnustaa kaiken, mutta oman sydämen avaaminen Pelastajalle, Jeshuaalle, on vielä kesken.Tamara-sisar pyytää esirukousta omien lastensa puolesta, joilla on monenlaista vaikeutta elämässä, että Herra Jeesus pelastaisi ja johdattaisi heitä.Uskovilla veljeksillä, Davidilla ja Emilillä, on keskinäiset välit pahasti vihan täyttämät ja umpisolmussa. Rukoillaan heidän puolestaan! Ovat siis myös fyysisiä veljeksiä.
  • Rybnitsasta Mihail-pastorimme pyytää esirukousta seurakunnan kaikkien hyvin iäkkäiden ja sairaiden rakkaittemme puolesta. Nimeltä Mihail tuo Allan, joka on reilusti yli 90-vuotias holokaustista eloonjäänyt vanhuksemme. Allan elämä on monella tapaa jo hyvin raskasta. Kiitos kuitenkin Herralle, että Alla on jo pitkään ollut uskossa Jeesukseen, samoin kuin puolisonsa, joka sai myös kokea ihmeellisen eloonjäämisen pelastautuen kahdesti SS-miesten vartioimien ruumiskasojen alta.Edelleen pyydetään esirukousta Tanjan puolesta, joka on ilman jalkoja oleva invalidi-sisaremme. Marija-äidin, joka asuu ja auttaa kaikessa Tanjaa, muistisairaus on edennyt jo niin pahaksi, että elämä on todella vaikeaa. He saavat sosiaalista apua kaksi tuntia päivässä, mutta se on aivan liian vähän. Seurakunnan apu ja meidän esirukouksemme ovat hyvin tarpeen.Rybnitsassa on ollut tänne asti usein kovia helteitä, varjossa jopa 42 astetta, siitä huolimatta rakkaamme ovat käyneet hyvin uskollisesti ja suurin määrin kokouksissa. Mihail-pastori iloitsee tästä, sillä se kertoo ystäviemme rakkaudesta Herraan ja Hänen Sanansa janosta. Myös lapsi – ja nuorten työ on jatkuva ilon aihe ja samalla rukousaihe.
  • Orgeejevista vielä: Gleb-veljemme on nyt täysin sokeutunut. Muistetaan häntä ja monia muita vakavasti sairaita ja invalidisoituja esirukouksin.Olemme parhaillaan mahdollisesti saamassa nuoremman työntekijän Orgejeviin Silvialle avuksi. Tämä asia on pitkään tuottanut rukousta ja työtä. Rukoillaan, että Herra nyt johdattaisi ja auttaisi ihanaan lopputulokseen, jos tämä tilanne, jossa olemme, on Hänen tahtonsa.
  • Bukarestista Dorina, vastaava työntekijämme, pyytää esirukousta Aurikan puolesta, hän käy kokouksissa ja on etsijän paikalla. Rukoillaan!Dorina pyytää muistamaan myös heitä, työntekijöitämme Dorinaa, Vasilea, Batausua ja Soniaa, esirukouksin. Helteet ja kuumuus ovat raskaita heillekin. Työ on hyvin laajaa, seurakunnan yhteydessä on n 420 juutalaista, heistä 390 on jo uskossa Jeesukseen. Kotityössä on 200 sairasta ja iäkästä juutalaista. Rukoillaan todella, että Herra varustaisi työtoverimme joka päivää varten tarvittavalla voimalla ja jaksamisella.
  • Moldovan tubityöstä Anatoli-sairaalatyöntekijämme pyytää esirukousta Dmitrin, 9 ja hänen sisarensa Madalinan, 7, puolesta. Sisarukset eivät ole juurikaan käyneet koulua, eivät osaa lukea eikä kirjoittaa. Lasten vanhemmat sairastavat molemmat tubia, ja eivät tämän tähden ole edes saaneet mitään töitä. Perheen tilanne on äärimmäisen köyhä, jatkuva nälkä on ollut vieraana. Koska lapsilla ei ole ollut vaatteita mennä kouluun, on sekin jäänyt.

Mitä muuta voisin enää tässä lopuksi tehdä, kuin sydämestäni kiittää teitä jokaista ystävää, että olen saanut jälleen jakaa suuren taakkani teidän kanssanne ja uskon, että te ette vain lue näitä vakavia ja kipeitä esirukouspyyntöjä, vaan te myös viette ne uskollisesti Jeesuksemme eteen, rukoillen Hänen apuaan.

Terveiset rakkaasti myös Hannulta ja kiitokset esirukouksista! Vaikka hänen tilansa ei ole muuttunut parempaan päin, niin päivästä toiseen olemme saaneet voimia ja Hannu pystyy olemaan vielä tässä kotona, jossa hänellä on paras paikka olla.

Siunaavin ja rakkain terveisin,
Hannele