Hannele Suortti: Idän diasporajuutalaistyön muurinvartijakirje 3.4.2019

Rakkaat juutalaisen kansan ystävät ja esirukoilijat!

Aamuisessa hiljentymisessäni ajatuksiini tuli jälleen kerran juutalaistyön juuret Moldovan tärkeällä ja suurella kentällämme. Ei vain ne ajat, jolloin omaa työtämme aloiteltiin 27 vuotta sitten, vaan paljon kauempaa ne ajat, jolloin tiedämme Moldovan juutalaisyhteisön ensi kerran kuulleen ja kokeneen evankeliumin sanoman valoa ja voimaa.

Kaivoin kirjahyllystäni esille yhden aarteistani, Josef Rabinovitshin elämänkerran, josta sivut ovat alkaneet jo irtoilla ja etsin tuon kohdan, jossa kerrotaan juutalaisen lakimiehen Rabinovitshin (suom. rabbin poika) ensi matkasta Pyhään maahan, Palestiinaan, keväällä 1882.

Tästä Josef Rabinovitshin matkasta ja hänen koko elämänsä muuttaneesta tapaamisesta Jeesus-Messiaan kanssa Öljymäellä kerrotaan elämänkerrassa seuraavalla tavalla: ”Yhtäkkiä yksi ainoa sanan kohta Uudesta testamentista, sana, jonka hän oli lukenut 15 vuotta aiemmin ja johon hän ei silloin kiinnittänyt mitään huomiota, kirkkaan valon säteen tavoin lävisti hänen sydämensä: ”Jos siis Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.” Joh.8:36. Tuosta hetkestä hänen sielussaan avautui totuus, että Jeesus on Kuningas, Messias, Ainoa, joka voi pelastaa Israelin. Rabinovitsh liikuttui syvästi tästä löydöstään, hän palasi asunnolleen ja otti kirjahyllystään esille Uuden testamentin. Kun hän luki Johanneksen kirjoittamaa evankeliumia, seuraavat sanat voimakkaasti hämmästyttivät häntä: ”Ilman Minua te ette voi tehdä mitään.” Joh. 15:5. Tällä tavalla Kaikkivaltiaan Jumalan johdatuksessa evankeliumin valo pääsi valaisemaan hänet. Tästä hetkestä hänen iskulauseenaan oli: ”Jeshua ahinu”, ”Jeesus, meidän veljemme” ja näiden sanojen kanssa hän palasi Venäjälle. Moldova oli tuolloin Venäjän eteläinen osa.

Aloittaessamme juutalaislähetystä 1992 Moldovan Kishinevissä, sain syvästi koskettavan tilaisuuden käydä Rabinovitshin rakennuttaman messiaanisen rukoushuoneen ”Somerviljan” raunioilla. Pian sen jälkeen paikalle rakennettiin kerrostaloja. Noin sata vuotta oli silloin kulunut Rabinovitshin työn ajoista. Rabinovitsh menehtyi toukokuussa 1899 malariaan vain 62 vuoden iässä. (Somerviljan rukoushuone oli käytössä vuoteen 1921.)

Rabinovitshin ja meidän välillämme ollut lähes sadan vuoden aika Moldovan ja Kishinevin juutalaiskristittyjen historiassa on surullista luettavaa. Karuimmillaan tätä historiaa ei edes ole, kerrotaan vain yhdestä jäljelle jääneestä juutalaiskristitystä 2. maailmansodan jälkeen. Eläväksi linkiksi välillemme tuli noin 60-vuotias juutalainen mies, veli, joka matkusti Keski-Aasiasta Israeliin 1990-luvulla ja päätti tehdä sen esi-isiensä juurien, Kishinevin, kautta. Hän löysi tiensä kokoukseemme, antoi siellä elämänsä Jeesukselle ja kertoi, että hänen uskovainen isoisänsä oli ollut Rabinovitshin seurakunnan jäsen ja paennut 1900-luvun alun pogromeja Keski-Aasiaan.

Jumalan armosta elämme nyt aikaa, jolloin Messiaan evankeliumia saa vapaasti julistaa Moldovan juutalaisille niin Kishinevissä kuin muissa kaupungeissa ja Kishinevin juutalaisilla on jälleen temppeli, Patmos – ystävien rakennuttama ”Daavidin huone”. Rabinovitshin tavoin mekin syvästi tajuamme: ” Ilman Minua te ette voi mitään tehdä.” Ylistys ja kiitos ”Jeesukselle, meidän veljellemme”!

Rukous – ja kiitosaiheita:

• Kishinevistä suuret lämpimät kiitokset humanitaarisesta avusta. Ensimmäisen rekan kuorma on nyt jaossa. Niin juutalaiset kuin tubilapset saavat tarpeellista avustustavaraa itselleen. Ystävät ovat iloisia ja kiitollisia ja kehuvat, miten hyvän laatuista kaikki apu on. Ylistys Herralle ja kiitos kaikille eri tavoin tähän isoon avustusoperaatioon osallistuneille!

• Toista avustusrekkaakin odotetaan tänään saapuvaksi Moldovan tulliin. Näin ollen päästäisiin kuormaa huomenna aamusta purkamaan. Samalla kun kiitämme Herraa, rukoillaan työtovereillemme jaksamista ja voimia kuorman purkamiseen ensin isoon vastaanottovarastoon ja sieltä siirtoon oman temppelimme tiloihin ja sitten vielä kuljetuksiin eri puolille maata jakoon juutalaisille ja tubilapsille.

• Kishinevistä on tullut rukouspyyntöjä monien vakavasti sairaiden juutalaistemme puolesta. Viedään heitä rakkaudessa Jeesuksen voimallisessa nimessä ja Golgatan voiton veressä Isän eteen. On kirjoitettu: ”Minä olen Herra, sinun Parantajasi.” Grigori on sairaalassa jo kolmannen sydäninfarktin saatuaan. Tatjana on edelleen teholla heikossa kunnossa. Aleksandr on sairaalassa kahden vaikean leikkauksen jälkeen. Jura – lääkärin puoliso on hyvin heikossa kunnossa täysin sidottuna vuoteeseensa. Jura itsekin tarvitsee voimia jaksaakseen olla vaimonsa ympärivuorokautisena hoitajana. Hän on hyvin väsynyt. Svetlanalla on kovia kipuja jalassa ja lääkärit eivät löydä syytä.

• Transnistrian Benderystä pyydetään esirukousta Firan puolesta, jonka käsi murtui hänen kaatuessaan ja jolla on useita erilaisia vaikeita komplikaatioita viiden eri laikkauksen jälkeen. Rukoillaan tämän suloisen iäkkään vanhuksen puolesta. Sasha on edelleen sairaalassa, runsaan alkoholin käytön seurauksena Sashan maksa on huonossa kunnossa, samoin munuaisten kanssa on iso ongelma. Tämä korkeasti oppinut juutalainen mies, jonka elämä on vuosia ollut kovasti alamäessä, tarvitsee ennen kaikkea tulla uskoon Jeesukseen ja tietysti myös Herramme parantavaa kosketusta.

• Sitten iloinen rukouspyyntö: Useita vuosia sitten meillä tuli Benderyn seurakunnassa uskoon Jeesukseen Rosa-niminen juutalainen ystävä. Siitäkin kun Jeesus haki Rosan Taivaskotiin on jo monia vuosia. Rosa rukoili jatkuvasti puolisonsa Igorin puolesta, joka teki työtä kultaseppänä. Igorin elämä oli kovin värikästä, ja Rosa joutui paljon kärsimään miehensä takia ja rinnalla. Välillä Igor teki muuton Israeliin ja sitten taas palasi sieltä. Koskaan hän ei halunnut tulla vaimonsa mukana hengelliseen kokoukseen, eikä välittänyt Jumalasta. Nyt kun Igor on jo kovin iäkäs, hän ilmestyi yhtenä päivänä kokoukseen hämmästyttäen työtoverimme ja toiset juutalaiset, sillä koko kaupunki tuntee tämän miehen. Eikä vain, että Igor olisi tullut uteliaisuudesta kerran, vaan hän on käynyt nyt muutaman kerran ja on hyvin halukas kuulemaan ja etsii totuutta. Rosan ja seurakunnan rukoukset ovat ottaneet Igorin kiinni! Rukoillaan Igorille uskoontuloa Jeesukseen!

• Transnistrian Dnestrovskista sain jälleen surullisia uutisia: Uskovan juutalaisemme Kapitalinan poika, Andrei, on alkanut jälleen juoda. Vuosia on ollut tällaista ylös – alas menoa ja iäkäs äiti kärsii sanomattomasti. Kapitalina oli soittanut työntekijällemme Sergeille ja tämä lähti 80km:n päästä huonoja pikkuteitä apuihin ja vei Andrei katkaisuhoitoon, johon hän ensin suostui, mutta sitten vielä samana iltana karkasi sieltä ja tuli äidin riesaksi. Todella sääli. Andrei kävi pitkän jakson kokouksissa ja halusi musikaalisena miehenä palvella kokouksissa soittaen. Ja nyt taas näin. Rukoillaan, että Herra Jeesus pelastaisi Andrein niin voimallisesti, että kaikki päihteiden siteet katkeaisivat kerta heitolla ja lopullisesti. Rukoillaan myös kärsivän äiti-Kapitalinan puolesta.

• Moldovan tubityöstä sairaalatyöntekijämme Anatoli pyytää esirukousta 16-vuotiaan Roman puolesta, joka halusi antaa Jeesuksen tulla Vapahtajana sydämeensä. Roma on hyvin sairas poika, tubin lisäksi hän on HIV-positiivinen. Roman molemmat vanhemmat ovat menehtyneet tubiin. Jeesus rakastaa tätä niin monella tapaa kärsivää, orpoa Roma-poikaa. Ja me saamme rukoilla hänen puolestaan. Anatoli pyytää, että rukoilisimme myös kaikkien muiden sydämensä Jeesukselle avanneiden tubilasten puolesta niin Kishinevin tubisairaalassa kuin Tyrnovon parantolassa.

• Tyrnovon parantolan vt. johtaja lähettää kaikille Patmos-kummeille ja -ystäville suuret sydämelliset kiitokset kaikesta avusta heidän laitoksensa lapsille, joita on tällä hetkellä noin 160.

On mahdollista, että seuraavaan pariin viikkoon ette saa minulta rukouskirjettä, sillä lähtömme Moldovaan on nyt ihan oven takana. Kirjoitan matkalta vain, jos tulee jotain aivan kriittistä rukouspyyntöä. Näin ollen haluan jo nyt toivottaa teille jokaiselle, rakkaat ystävät, oikein siunattua pääsiäisen aikaa. Meidän Herramme ja Vapahtajamme on kuollut ja ylösnoussut ja Hän elää! Jeesus elää! Mikä valtava Ilosanoma! Uskomalla Häneen mekin elämme, nyt ja ikuisesti!

Juutalaiset viettävät Pesah-juhlaa tänä vuonna yhtä aikaa kristillisen pääsiäisen kanssa, 19.4 – 27.4. Rukoilkaa ystävät, että Jumalan siunaus oli voimakkaana ja valtavana koko 8-päiväisen juhlan aikana seurakunnissamme ja työssämme ja myös että useisiin tuhansiin juutalaiskoteihin jälleen lähetettävät Pesahin juhlakirjeet toisivat kirkkaan Ilosanoman elävästä Messiaasta, Jeesus – Jeshuasta, juutalaisten sydämiin.

Rukoilkaa ystävät myös Hannun ja minun matkan puolesta Moldovaan ja Transnistriaan, että voisimme viedä niin juutalaisille kuin tubilapsille ja työtovereillemme sitä taivaallista siunausta ja iloa, jonka Jeesus-Messias haluaa antaa. Herramme kanssa ja teidän esirukouksiinne turvaten uskallamme lähteä, vaikka tiedostamme, että Hannun sairaus vaikuttaa monella tapaa matkantekoon.

Lopetan Josef Rabinovitshin tärkeisiin ja niin totta oleviin sanoihin: ”Venäjä (sisälsi tuolloin myös Moldovan ja muut IVY-maat) on suuri valtameri, ja juutalaiset ovat haaksirikkoon joutunut kansa. Koska minun jalkani seisovat Jumalan armosta Kalliolla, joka on Jeesus, minä huudan ja lähetän voimakkaita signaaleita haaksirikkoon joutuneelle kansalleni, kutsuen heitä tämän Kallion luokse.”

Sydämellisin, kiittävin ja siunaavin terveisin,
Hannele