Hannele Suortti: Idän diasporajuutalaistyön muurinvartijakirje 30.4.2019

Shalom rakkaat rukousystävät!

Pietari päätti tehdä paluun entisen elämänsä malliin, hänhän oli kalastaja. Toiset opetuslapset seurasivat Pietarin esimerkkiä ja lähtivät mukaan. Me luimme Johanneksen muistiin kirjoittamasta tekstistä, että tämä opetuslasten omin päin tekemä päätös ei tuottanut mitään tulosta.

Opetuslasten elämä, Pietarin ja muiden, ei ollut enää heidän omassa hallinnassaan, tosin he tuntuvat sen tässä unohtaneen. Ylösnoustuaan heidän Herransa ja Mestarinsa oli sanonut heille heidän koko elämänsä muuttavat sanat: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät.” Opetuslapset eivät vielä olleet oppineet ymmärtämään, että nyt ei heille enää mikään onnistuisi ilman heidän Lähettäjänsä ja Herransa tahtoa ja johdatusta.

Jeesus on sanonut: ”Ilman minua te ette voi tehdä mitään.” Emme voi mekään tehdä tässä rakkaassa juutalaistyössä ilman Jeesusta mitään. Emme tänä päivänä, emmekä tulevina. Emmekä ole koskaan voineet. Ainoastaan meidän Herramme tietää, missä on kullakin hetkellä ”juutalaiset kalaparvet” odottamassa meidän verkkojamme. Kun Hän sanoi opetuslapsille, minne heittää verkot, tulos oli niin mittava, että verkot repeilivät. Tätä me rakkaat ystävät, rakkaat esirukoilijat, tarvitsemme sanomattoman kipeästi tänä päivänä idän juutalaistyössä. Siksi kirjoitan näitä kirjeitäkin, vuodesta ja kuukaudesta toiseen, jo 24 vuoden ajan. Minulla on vieläkin ”vanhoilla päivilläni” työssämme vain yksi päämäärä ja toive: Osata heittää verkot sinne missä juutalaiskansan kalat liikkuvat ja saada heidät verkkoon, voittaa heidät Kristukselle, heidän Messiaalleen. Tätä kutsun ja haastan teitä kaikkia rukoilemaan!

Kiitos- ja rukousaiheita:

• Viime viikon rukouskirjeessä kirjoitin jo laajalti rukousaiheita ja kuulumisia matkaltamme Hannun kanssa Moldovaan ja Transnistriaan. Kaikkea en voi tässä kerrata, mutta pari aihetta haluan tuoda lyhyesti uudelleen esille: Rukoillaan Rybnitsaan isompia kokoustiloja. Nykyiset ovat jo pitkään olleet auttamattoman pienet ja ne rajoittavat kokouksiin mahtuvien määrää. Juutalaiset itse ovat kääntyneet tämän asian kanssa puoleeni pyytäen voisimmeko hankkia isommat tilat, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat kuulemaan Jumalan Sanaa. Mihail-pastorimme on etsinyt ja etsinyt, mutta ei ole löytänyt. Rukoillaan, että rakas Herramme itse osoittaa juuri oikean huoneiston, mieluummin maan päällä olevan talon, jotta sairaille ja huonojalkaisillekaan ei olisi estettä.

• Rukoillaan myös Orgejevin kaupunkiin sairaanhoitaja Silviallemme paikallista apua työhön. Silvian voimat, terveys ja ikä eivät enää riitä noin 190:stä juutalaisesta huolehtimiseen, eivät, vaikka Kishinevin veljet käyvätkin pitämässä kokoukset ja auttamassa kotityössä. Pitkään olemme etsineet paikallista avustajaa, mutta niin vain ei ole löytynyt. Juutalais-evankelioimistyöhön on vaikea löytää halukkaita. Kishinevin veljet ovat käyneet koko kaupungin lävitse, mutta tuloksetta. Kuitenkin me tiedämme, että Jumala voi Hengellään sytyttää sen ihmisen sydämen palamaan rakkaudesta juutalaisiin sieluihin, jonka Hän on itse valinnut tehtävään.

• Transnistrian Benderyn työstämme on uusia rukousaiheita: Hyvin iäkäs Esfir, joka viime kesänä joutui käymään läpi viisi eri leikkausta ja jonka jälleen pitäisi mennä uuteen leikkaukseen, on nyt kaatunut ja murtanut kätensä. Kättä ei voitu kipsata, siihen laitettiin vain tukisidos ja Esfir kärsii nyt voimakkaista kivuista.Esirukousta pyydetään myös Faina-sisaren puolesta, joka oli lastensa luona Moskovassa ja hänet leikattiin siellä. Faina joutui palaamaan kotiin Benderyyn kesken hoidon, koska hänen puolisonsa, jonka kanssa hän oli viettänyt 50 yhteistä vuotta, yhtäkkiä haettiin Taivaskotiin. Tämä on ollut Fainalle hyvin vaikeaa aikaa. Nyt hänen pitäisi jaksaa palata Moskovaan sairautensa jatkohoitoa varten. Rukoillaan rakkaalle iäkkäälle sisarellemme voimia ja Herramme apua ja parantavaa kosketusta.

• Konkreettista rukousapua pyydetään myös 10-lapsisen uskovan perheen puolesta, jossa äiti on juutalainen, nimeltään Liza. Perhe haluaisi kovasti muuttaa Israeliin. Asiassa on suuria käytännön ongelmia, koska Lizan pitäisi saada kuntoon dokumentit juutalaisuudestaan. Sodan aikana Benderyn arkistot poltettiin ja tämä vaikeuttaa niin Lizalla kuin muilla dokumenttien järjestämistä. Jumalalle ei tämäkään asia ole mahdoton, ja sen on Hänen tahtonsa mukainen, joten rukoillaan, ystävät, että Jumala auttaa.

• Iso kiitos kaikista esirukouksista viime lauantaina loppuneen Pesahin juhla-ajan kokousten puolesta! Juhlat keräsivät jäälleen runsain määrin juutalaiskansaa koolle, myös sellaisia, jotka harvemmin käyvät ja jopa nyt ensimmäistä kertaa. Moskovasta Nonnamme kertoi, että Borja-pastorin ollessa sairaana ja samoin toimistotyöntekijämme, hänelle jäi yksin koko juhlan hoitaminen musiikki-ihmistemme kanssa. Pieni paniikki oli iskenyt Nonnaan siinä vaiheessa, kun sali oli jo täyttynyt äärimmilleen ihmisistä ja seuraavaksi raivattiin tilaa kirjastoon ja sitten eteiseen jne. Keittiö-Galjamme koki samoja tunteita, kun tajusi, etteivät varatut teetarjoilut riitä mihinkään ja joutui lähtemään kesken kaiken kauppaan hankkimaan lisätarjoilua. Ymmärrämme varmasti nämä tunteet, ainakin jos olemme niihin itse joskus joutuneet. Mutta loppujen lopuksi: Juhla oli ollut valtavan siunattu. Kaikki oli mennyt hyvin ja juutalaiset olivat riemuinneet Messiaastaan, joka on tuonut heille vapauden ja sovituksen. Musiikki oli ollut valtavaa, kiitosta ja ylistystä ja hooran tanssia.

• Keski-Asian Silkkitieltä olen myös nyt onnistunut saamaan tietoa Petjamme työstä. Tämä on aina erityinen ilo ja kiitosaihe, kun saan sinne yhteyden. Muslimimaan ahdistusten ja vainojen keskelle yhteydenpito on kovasti haasteellista. Petja kertoo, että hän ei muista ainakaan 30 vuoteen, että säät olisivat olleet niin vaikeat kuin tänä keväänä ja alkukesänä. Voimakkaat tulvat ovat vaivanneet maata. Autot ovat kaupungeissakin kelluneet useaan otteeseen vesien vietävinä. Ihmisten talot ovat vuorilla kärsineet pahoin ja useita taloja ovat vedet vieneet tyystin mukanaan. Petja ei ole päässyt muutamaan viikkoon näiden tulvien takia vuorille, eikä pääse vähään aikaan, sillä hänenkin autonsa on nyt pukilla korjattavana vesiuinnin jälkeen. Petja kertoi kuitenkin kuulleensa, että meidänkin omat vuorijuutalaisemme olisivat menettäneet tulvissa kotejansa. Jumala auta ja armahda! Rukoillaan vuorilla ja koko Silkkitien työalueellamme asuvien juutalaisten ja erityisesti omiemme puolesta, että Jumala armossaan pitää heitä huolen. Hän näkee heidät kaikki ja tietää heidän tilansa ja tarpeensa.

Tämä kuukauden alun rukouskirje menee nyt postitse kaikille niillekin ystäville, jotka eivät syystä ja toisesta pysty lukemaan pelkästään tietokoneen kautta julkaistavia kirjeitä. Rakkaat sydämelliset siunauksen toivotuksemme meiltä molemmilta Hannun kanssa teille kaikille, rakkaille! Kiitos uskollisuudestanne ja sitoutumisestanne palvelemaan juutalaista kansaa näillä idän laajoilla työkentillä!

Haluan vielä lopuksi kiittää teitä kaikkia, jotka tavalla ja toisella olitte mukana humanitäärisen avun kuormissa Moldovaan ja Transnistriaan, juutalaisille ja tubilapsille. Transnistrian Benderyn lapsi- ja nuorisotyöntekijämme Galina kirjoittaa liikuttavasti: ”Olemme nyt kaksi viikkoa jakaneet apua juutalaisille. Vielä on vähän jäljellä. Suuri kiitos kaikille, jotka olivat sydämensä rakkaudella ja huolenpidolla mukana lähettämässä apua Jumalan omaisuuskansalle! Te olette tehneet valtavan suuren työn kerätessänne ja valmistaessanne kaksi täyttä rekkaa tavaraa. Siunatkoon Herra teitä kaikkia mukana olleita ja korvatkoon Hän teille kaiken satakertaisesti, Jeesuksen nimessä!”

Herramme siunaamaa vapun ja kevään aikaa teille jokaiselle! Annetaan Pyhän Hengen sytyttää meidän sydämemme rakkauden kevääseen Ylkämme kanssa: ”Rakkaani sanoi minulle: ”Nouse, ystäväni, kaunokaiseni, ja tule! Näethän, että talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, menneet menojaan, ja kukkaset ovat nousseet maasta. Laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme…”

Hannele